SPPL: Hiihtolomalle lähtijoitä muistutetaan turvallisuusasioista
Vapaa-ajan asunnolle saavuttaessa on syytä aina tehdä turvatarkistus
Mökille ja vapaa-ajan asunnolle saavuttaessa tarkistetaan ensimmäiseksi, että osoite- ja/tai numerokyltit ovat näkyvissä; ne voivat olla kaatuneina tai oksien tai lumen peittäminä. Osoite- ja numerokilvet tarkistetaan siltä varalta, että hälytysajoneuvo löytää paikalle.
Myös mökillä ja vapaa-ajan asunnossa tulee olla vähintään yksi palovaroitin. Palovaroittimien toiminta on syytä tarkistaa heti mökille saavuttaessa. Helpointa on ottaa mukaan uudet paristot ja vaihtaa ne saman tien palovaroittimiin kuluneiden tilalle.
Alkusammutusvarustuksen selvittäminen kuuluu niin ikään mökin turvatarkastukseen; mitä alkusammutus- tai sopivia tilapäisvälineitä on käytettävissä palonalun sammuttamiseen? Mökin ja vapaa-ajan asunnon vähimmäisalkusammutusvälineenä voi pitää sammutuspeitettä.
Oman ja vuokratun mökin virallinen osoite kannattaa selvittää tai kerrata perheenjäsenten kesken. Rakennuksen koordinaatit löytyvät www.112.fi -sivujen avulla, josta ne ovat tulostettavissa ajo-ohjeiden kera.
Malttia lämmitykseen
Mökille saavuttaessa kodinkoneita tai sähkölaitteita ei tulisi heti laittaa päälle. Sähkölaitteiden tulee antaa lämmetä rauhassa, jotta niihin kerääntynyt mahdollinen kosteus haihtuu. Tulisijojen käyttö aloitetaan varovasti: hormi lämmitetään ensin kunnollisen vedon aikaansaamiseksi esimerkiksi kynttilöillä tai muulla pienellä liekillä, tämän jälkeen tulisija voidaan sytyttää ja puita lisätä pikkuhiljaa.
Nopeat lämpötilan vaihtelut ja esimerkiksi routiminen saattavat vaurioittaa hormistoa. Hormisto rapataan yleensä siksi, että halkeamat näkyisivät. Halkeamista tuli pääsee syttyviin rakenteisiin, ja suurinta tuhoa syntyy yleensä ullakkotiloissa, joissa tulta ei heti havaita. Jos halkeamia on syntynyt, pyydetään nuohooja paikalle tarkistamaan vaurioiden vakavuus.
Pakkanen voi yllättää!
Sormet, varpaat ja korvatkin paleltuvat helposti. Monta väljää ohutta asustetta pitää kylmän paremmin loitolla kuin yksi paksu pukine, sillä vaatekerrosten väliin jäävä ilma eristää hyvin lämpöä. Villalapasten päälle vedetyt rukkaset pitävät tuulta ja sormet pysyvät lämpiminä. Tarpeeksi väljät jalkineet soveltuvat talviliikkumiseen ja kahdet sukat päällekkäin pitävät lämmintä paremmin kuin yhdet paksut. Tärkeää on myös pitää jalat kuivina eli alin sukkakerros kannattaa valita huolella; keinokuituiset, urheilukäyttöön tehdyt sukat toimivat parhaiten. Kenkiä ei sidota tiukasti, sillä verenkierto pitää jalat lämpiminä.
Paikallisen paleltuman lisäksi henkilöä, joka on eksynyt, vajonnut jäihin tai joutunut muuten veden varaan, saattaa uhata hengenvaarallinen alilämpöisyys eli hypotermia. Se tarkoittaa elimistön lämpötilan laskemista alle 35 asteeseen. Ihminen menettää tajuntansa, kun kehon lämpötila on noin 30 astetta. Vähäinen alilämpöisyys aiheuttaa voimakasta palelua ja vilunväristyksiä. Ensiavuksi riittää suojautuminen kylmältä, kuivat vaatteet ja lämmin sokeripitoinen juotava. Avaruuspeite on kätevä mukana kuljetettava ja siihen voi kääriytyä lämmittelemään. Alilämpöistä ihmistä ei saa viedä saunaan, vaan hänen tulee lämmitä normaalissa huoneen lämmössä.
Lisätietoja: Suomen Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen, 040 588 4112, Helsingin pelastuslaitoksen turvallisuuskouluttaja Eelis Tuisku, 050 563 3586.
lähde: www.sppl.fi