Väestönsuojat
Väestönsuojiin suojaudutaan tyypillisesti vain poikkeusoloissa. Suojautuminen tulee kyseeseen alueilla, joilla on vaarana loukkaantua pommitusten yms. aiheuttamista seurauksista tai on tapahtunut sotilaallinen ydinräjähdys.
Siirtyminen väestönsuojiin tapahtuu aina viranomaisten kehotuksesta. Normaaliaikana tapahtuvat onnettomuudet eivät yleensä koskaan edellytä väestönsuojaan suojautumista, vaan sisälle suojautuminen riittää.
Väestönsuoja suojaa:
- radioaktiiviselta säteilyltä
- myrkyllisiltä aineilta
- rakennussortumilta
- asevaikutuksilta.
Erilaisia suojarakenteita ovat:
- väestösuojat (talokohtaiset, yhteiset ja yleiset)
- johtokeskussuojat
- tilapäiset suojat
- säteilysuojat
- laitesuojat
- muut suojat
Väestönsuojaa voidaan käyttää muuhunkin, esimerkiksi varastotilana. Se on kuitenkin voitava kunnostaa väestönsuojaksi 24 tunnissa. Väestönsuojeluvälineet ja -laitteet on voitava ottaa käyttöön saman ajan kuluessa.
Jokaisella väestönsuojalla tulee olla hoitaja ja hänellä varahenkilö/apulainen. Heidän tehtävänä on pitää väestönsuoja jatkuvasti kunnossa ja tarvittaessa johtaa suojan käyttökuntoon laitto. Molemmat on syytä kouluttaa tehtäviinsä. Koulutuksesta voi tiedustella pelastuslaitokselta.
Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus on määritelty pelastuslaissa (468/2003).
